Kun nukutaan kokonaisia öitä, pitää raivota kaikesta.
Nytkun ruoka taas maistuu, on pakko kiukutella ja paiskoa.
Nytkun opittiin kävelemään, saadaan raivareita lattialla maaten ja sätkien.
Nytkun pystyy tekemään jtn ilman että käsi kynkässä on pieni nyytti, niin lahkeessa roikutaan kädet ojossa kokoajan.
Kuullostan ehkä erittäin pessimistiseltä ihmiseltä, mutta tosiasissa en ole sitä. Raskaus, synnytys ja äiteys on tehnyt minusta pessimistin ja jokseenkin katkeran. Nautin pienistä hetkistä ja asioista Pyryn kanssa. Esim aina kun Pyry herää päiväunilta rakastun siihen uudelleen. Mutta ihmismielessä on joku kumma vika kun huonot asiat muistetaan ja aina jos saa jtn sitä haluaa vain lisää.
Tällä hetkellä lasken päiviä että Pyry menee hoitoon. En pelkästään sen takia että saan oman elämän takaisin vaan myös sen takia että kun olen välillä erossa Pyrystä koen olevani huomattavasti parempi äiti, ja näin on ollut ihan alust asti. Tietyn ajan jälkeen tuo lapsi alkaa vaan yksinkertasesti tuleen korvista ja muutun kiukkuisesksi ja herkäksi. Ja sillon mistään ei tule mitään, ei äidillä eikä lapsella.
En ole missään vaiheessa ajatellut olevani äiti joka jäisi kotiin lapsen kanssa, alusta asti on ollut selvää että Pyry on vuoden ikäinen kun se laitetaan hoitoon ja minä pääsen takaisin työelämään. Koen että meidän perheen normaali arki alkaa vasta siitä kun menen täyspäiväisesti takaisin töihin. Tähän asti ollaan vasta harjoiteltu ylipäätänsä tuon lapsen olemassa oloa.
Odotan töihinpaluuta innolla! Teen kaksivuorotyötä joten se ei tule olemaan helppoa hoitoon hakemisten kanssa ja jos olen ollut edellisenä päivänä töissä yön niin se tarkoittaa että Pyry pitää laittaa hoitoon vaikka minulla olisi vapaapäivä. Vaikkakin se ei tarkoita sitä ettenkö voisi hakea sitä sieltä esim ensimmäiset päikkäreiden tai ruoan jälkeen kotiin.
Olen yrittänyt olla äiti jonka koko elämä olisi lapsi, kylläkin osittain pienenä ajatusleikkinä. Mutta myönnettäköön että se ei ole niin, enkä halua että se on niin. Olen Äiti jolla on oma elämä ja se tekee minusta parhaan mahdollisen äidin Pyrylle!
